Jousenkäyttö


Viulun jousenkäyttö on jokaiselle viulistille vaativaa. Jousen taitava käyttäminen vaatii paljon harjoitusta. Aloitteleva viulisti käyttää paljon aikaa pelkästään jousenkäytön alkeiden opiskeluun. Parhaiten jousella soittamisen alkeet oppii pätevän viulunsoiton opettajan tai viulistin ohjauksessa. Seuraavassa annan muutamia vinkkejä jousenkäytön perusteiden opiskeluun.

Jos tarvitset perustietoa viulun jousesta ja sen käyttämisestä, lue ensin edelliset juttuni viulun jouseen liittyen eli Viulun jousi ja Jousikäden asento.

Keskityn tässä jutussani jousenkäytön alkeiden pääpiirteisiin. Varsinaiset jousilajit ja jousenkäytön yksityiskohdat esittelen myöhemmin useassa eri osassa.

Jousenkäytön opetusmetodit ovat moninaiset. Sama opetusmetodi ei sovi kaikille. Jotkut viulunsoitonopettajat aloittavat jousenkäytön opettamisen käyttämällä koko jousen pituutta (pitkät jousenvedot kokojousella), jotta oppilas sisästäisi heti laajan jousikäden liikeradan. Liikerataa opiskellaan ensin ilman jousta eri menetelmin.

Iso osa opettajista kuitenkin opettaa jousenkäyttöä aluksi lyhyellä jousen pituudella. Tähän tekniikkaan tutustutaan myös usein ensin ilman jousta. Lyhyt jousen pituus mahdollistaa tavallisesti oppilaalle helpommin suoritettavan liikkeen, koska liike ei ole liian iso ja fyysisesti yhtä vaativa kuin kokojousta käytettäessä. Opettaja merkitsee pienen lapsen jousen keskiosaan merkin liidulla tai teipillä tai vain pyytää oppilasta vetämään jousta aluksi ainoastaan jousen puoliväliin asti. Aikuisen kannattaa myös aloittaa viulunsoitto käyttämällä "lyhyttä jousta", ellei aloittaminen pitkällä jousen vedolla tunnu jostakin syystä luonnollisemmalta.

Nekin viulunsoitonopettajat, jotka aloittavat opetuksen lyhyellä jousen pituudella, siirtyvät nopeasti kokojousen käyttämiseen. Jotkut lisäävät harjoituksissa vähitellen jousen pituutta. Suurin osa opettajista aloittaa opetuksen vetojousella kanta- tai keskijouselta. Katso kuvasta yllä jousen kanta eli tyvi ja keskijousi. Viulunsoiton vetoliike, vetojousi, on liike itsestä poispäin, kannasta kärkeen (kokojousi) tai kannasta keskijouselle (lyhyt jousen pituus) tai keskijouselta aloittaen kärkeen (lyhyt jousen pituus). Lyhyt jousenveto voi aluksi olla vieläkin lyhyempi veto, joka tapahtuu esimerkiksi keskijousella.

Viulunsoittoa aloitetaan harvoin työntöjousella, joka on vastaliike vetojouselle eli työntö kärjestä kantaan tai keskijouselta kantaan, mutta työntöjousi tulee tietysti nopeasti osaksi alkeisharjoitteluakin.

Jousta kuljetetaan eri jousilajeissa eri tavoin, mutta aluksi ja vielä pitkään sen jälkeenkin on tärkeintä, että jousi kulkee täsmälleen tallan suuntaisesti lähempänä tallaa kuin otelautaa.

Jousenkäytössä tärkeitä asioita jousen pituuden ja liikeradan lisäksi ovat myös jousen paino ja nopeus, joista kerron myöhemmin lisää. Aloittelijan on hyvä kiinnittää erityistä huomiota oikeaan ja rentoon soittoasentoon, soitto-otteeseen ja äänenlaatuun. Kauniin äänenlaadun tuottamisessa on tärkeää myös se, että viulun jousi olisi laadukasta pernambuco-puuta, koska puu vaikuttaa suotuisasti viulun sointiin.

Tässä sinulle kolme lyhytkestoista ja selkeää englanninkielistä YouTube-videota, joissa pätevät viulunsoitonopettajat näyttävät, kuinka jousenkäyttö aloitetaan soittamalla lyhyen jousen tekniikalla.

Lyhyen jousen jousitekniikkaa (vetojousi kannasta keskijouselle ja/tai keskijouselta kärkeen) aloittelijalle esittelee OnlineLessonVideos.

Aloittelijalle erityisen lyhyestä jousesta keskijousella, liikeradasta ja jousen liikuttamisesta eri kielten välillä kertoo tässä videossa ProfessorV.

Violinlab antaa harjoitusohjeita aikuisille aloittelijoille liikkeistä ja liikeradoista, joita käytetään jousen siirtämiseksi eri kielille.

Opiskelun ja oppimisen iloa!

Kaustisen vaakuna


Viulu on soitin, joka saa huomiota monissa arvokkaissa yhteyksissä. Suomessa Kaustisen kunta kunnioittaa viulua Kaustisen vaakunassa.

Kaustisen vaakuna on saanut aiheensa Kaustisen kunnan historiasta. Kaustisen kansansoittajat ovat aina olleet tunnettuja koko Suomessa ja myös maailmalla. Kaustisen kansansoittajaperinne jatkuu vahvana. Viulistit Kaustisella ovat kansanmusiikin persoonallisia taitajia.

Kaustisen vaakunan on vanhan vaakunan pohjalta suunnitellut Kaustisella syntynyt hautausmaa-arkkitehti Ilmari Wirkkala (1890 - 1973), joka on kansainvälisesti tunnetun muotoilijan ja taiteilijan Tapio Wirkkalan isä.

Kultainen viulu komeilee Kaustisen vaakunassa. Kaustinen on kulttuurin ja kansanmusiikin keidas. Kaustisella soi. Kaustinen Folk Music Festival (Kaustisen kansanmusiikkijuhlat) on perinteikäs musiikkitapahtuma, Pohjoismaiden suurin kansanmusiikki- ja -tanssifestivaali.

Pelimannit ja viulu ovat kunnan arvostettuja lähettiläitä.

Kuopion viulukilpailu

Kuopion viulukilpailu on joka viides vuosi järjestettävä kilpailu alle 28-vuotiaille viulisteille, jotka ovat Suomen kansalaisia. Kansallinen Kuopion viulukilpailu on tärkeä nuorille huippuviulisteille, jotka pääsevät mittaamaan taitojaan korkeatasoisessa kilpailussa. Menestys Kuopion viulukilpailussa tuo viulistille lisää esiintymisiä ja vie viulistin kansainvälistä uraa eteenpäin.






Kuopion viulukilpailussa on vaativa ohjelmisto. Kuopion viulukilpailussa on viime aikoina käytetty pääosin kansainvälisen Jean Sibelius -viulukilpailun ohjelmistoa. Kuopion viulukilpailun finaalissa viulistien tehtävänä on ollut soittaa ulkoa jokin konsertto seuraavasta ohjelmistosta: Beethoven, Brahms, Bruch (g-molli op. 26), Mendelssohn (op. 64), Prokofjev (nro 2 g), Sibelius tai Tšaikovski. Kilpailussa palkitut nuoret viulistit valmentautuvat Kuopion viulukilpailussa saamansa kokemuksen avulla myös samana vuonna pidettävään kansainväliseen Jean Sibelius -viulukilpailuun.

Ensimmäinen Kuopion viulukilpailu pidettiin vuonna 1967. Aluksi viulukilpailu järjestettiin joka kolmas vuosi vuoteen 1985 saakka.

Kuopion viulukilpailu on vuosien varrella tehnyt nuoria viulisteja tunnetuksi. Itselleni ovat erityisesti jääneet mieleen Kuopion viulukilpailun voittajat Pyry Mikkola ja Kaija Saarikettu vuodelta 1980. Pyry Mikkola ja Kaija Saarikettu jakoivat tuolloin ensimmäisen sijan kilpailussa. He myös menestyivät samana vuonna Jean Sibelius -viulukilpailussa. Pyry Mikkola oli minulle lapsena tärkeä esikuva, ja muistelen edelleen lämmöllä Pyry Mikkolan soittoa ja hänen vaikutustaan omaan soittamiseeni. Kaija Saarikettu on yksi Suomen eturivin viulisteista ja hän on Sibelius-Akatemiassa viulumusiikin professorina.

Viulistiveljekset Jaakko ja Pekka Kuusisto ovat myös Kuopion viulukilpailun voittajia, jotka ovat erityisesti jääneet mieleeni. Pekka Kuusiston Jean Sibelius-viulukilpailun voitto ensimmäisenä suomalaisena vuonna 1995 oli sykähdyttävää. Kuusiston veljekset ovat lisänneet viulunsoiton suosiota ja tunnettavuutta Suomessa ja menestyneet myös useissa kansainvälisissä viulukilpailuissa sekä erittäin laaja-alaisesti työssään musiikin eri osa-alueilla. Parhaat suomalaiset viulistit ovat kysyttyjä esiintyjiä myös maailmalla.

Nuoret viulistit ovat vuosien varrella nousseet Kuopion viulukilpailusta suuren yleisön tietoisuuteen. Kilpailussa palkitut viulistit saavuttavat usein myös kansainvälistä menestystä.

Kuopion viulukilpailun 2010 voitti Linda Bärlund, joka soittaa Genevessä L'Orchestre de la Suisse Romanden orkesterimuusikkona.

Kuopion viulukilpailun järjestäjä on Kuopion Musiikinystäväin Yhdistys r.y. Yhdistyksen internet-sivustolta löydät lisätietoa Kuopion viulukilpailun historiasta ja säännöistä.