Viulun kielet on viulunsoitossa laaja aihepiiri. Seuraavassa perustietoa erilaisista viulun kielistä.
Kun ostat viulun, siinä on tavallisesti kielet valmiina. Laadukkaasta musiikkikaupasta tai viulunrakentajalta ostettu viulu on varustettu yleensä laadukkailla kielillä. Kielet on vaihdettava tarvittaessa tai tietyin aikavälein. Kielten vaihtamisesta kerron lisää myöhemmin.
Millaiset tai mitkä ovat parhaat viulun kielet? Kysymykseen ei ole yhtä oikeaa vastausta, koska jokainen viulu on yksilö, ja jokainen viulisti on mieltynyt omanlaisiinsa viulun kieliin. Jokainen viulu reagoi eri tavoin erilaisiin kieliin. Klassista musiikkia soittavat viulistit kaipaavat ehkä erilaisia kieliä kuin jotakin muuta tyyliä soittavat. Soittotapa, musiikkityyli tai mieltymykset vaikuttavat kielityypin valintaan. Erilaisia viulun kieliä kannattaa kokeilla, jotta saa tuntuman siihen, millaiset kielet itselle soittajana ja omalle viululle parhaiten sopivat.
Viulisteilla on usein erilaisia kieliä eri soittotilanteita varten, mutta aloittelija pärjää hyvin yhdellä kielisarjalla. Varakielet on tietysti hyvä ostaa, jos osaa itse vaihtaa kielet eikä halua taukoa soittamiselle kielen tai kielien katketessa tai kuluessa niin, että soittaminen siitä kärsii.
Kielten ääni, soitettavuus, voimakkuus, paksuus, herkkyys jne. vaihtelevat eri kielimerkkien ja kielityyppien kesken. Paksun kielen ääni on voimakkaampi ja keskittyneempi. Ohuempi kieli tuottaa kirkkaamman äänenvärin jne.
Suolikielet tuottavat kauniin ja lämpimän äänen. Kielet valmistetaan yleensä lampaan suolesta. Suolikielien sointi on elävä. Suolikielten haittapuoli on se, että ne eivät pysy vireessä yhtä hyvin kuin esimerkiksi metallikielet (teräskielet). Esimerkiksi barokkiorkesterin jousisoittimissa on usein suolikielet. Alttoviuluun sopii myös hyvin suolikielet, ja tietysti suolikieliä voi käyttää viulussa kuin viulussa, jos niiden käyttöön mieltyy.
Pääasiassa viulun kielet ovat teräskieliä tai punottuja kieliä. Metallikielien (teräskielien) ääni on voimakas, tarkka ja vakaa. Metallikielet pysyvät hyvin vireessä. Teräskielet on tehty teräslangasta. Teräskielet sopivat aloittelijalle, koska teräskielet ovat kestäviä ja edullisia. Kaikki eivät ole mieltyneet teräskielien selkeään, rautalankamaiseen ääneen, mutta toiset taas ihastelevat sitä. Kielien vireessä pysyminen on itselleni tärkeää.
Synteettiset kielet (punotut kielet) ovat suosittuja ja usein laadukkaita. Punottujen kielien sisus on valmistettu suolesta tai esimerkiksi nailonista. Punos on esimerkiksi alumiinia tai hopea-sekoitusta. Parhaat synteettiset kielet ovat soitettavuudeltaan huippuluokkaa ja niiden useat sointisävyt lisäävät tulkintamahdollisuuksia. Synteettiset kielet eivät aina kestä liian voimakasta jousenkäyttöä sointivärin kärsimättä. Laadukkaat synteettiset kielet ovat hinnakkaita. Niitä suosivatkin usein ammattiviulistit, mutta mikään ei tietenkään estä myöskään harrastelijaa valitsemasta esimerkiksi synteettisiä nailonkieliä.
Kaikissa kielimerkeissä ja kielityypeissä on eri paksuuksia ja sointeja. Sähköviulun kielet ovat usein hiukan erilaisia kuin akustisen viulun. On myös kielityyppejä, jotka sopivat sekä akustiselle viululle että sähköviululle.
Yksi perusasia on valita oikean kokoiset kielet. Viulun kieliä myydään eri kokoisille viuluille. Esimerkiksi kokoviululle (aikuisten viulu) on luonnollisesti pidemmät kielet kuin esimerkiksi puoliviululle. Kielipaketeissa/pusseissa onkin erikseen merkintä koosta (4/4, 1/2 jne.).
Viulun kieliä myydään nupeilla ja lenkeillä (kielen päässä on kiinnitystä varten nuppi tai lenkki). Aiheesta myöhemmin lisää.
Myös kielimerkeistä, kielten yksityiskohtaisista ominaisuuksista ja kielten ostamisesta kerron lisää myöhemmin.